Open post

Yksinkertaisen yhdistyskirjanpidon toteuttaminen Excelillä

Jos rekisteröityneellä yhdistyksellä on vain muutamia kymmeniä tapahtumia vuodessa, on tilikauden yli- tai alijäämän selvittäminen helppoa Exceliin tehtävällä kirjanpidolla.

Ohesta löydät Excel-mallitiedoston, jonka avulla pystyt kirjaamaan tilikauden tapahtumat. Niiden perusteella pystytään luomaan myös kirjanpitoon pohjautuva tuloslaskelma ja tase.

Excel-tiedosto sisältää kaksi välilehteä, joilta löydät itse tiliristikon, johon voi toteuttaa tilikauden aikaisen kirjanpidon. Toiselta välilehdeltä löytyvät tuloslaskelma ja tase, joihin ensimmäisen välilehden kirjanpidon tilit siirretään, kun kaikki viennit ovat kirjattu tilikaudelta.

Kirjanpitovälilehdellä on ensimmäisessä sarakkeessa päivämäärä, mihin merkitään se päivämäärä, jona maksutapahtuma tai vienti on maksuperusteen mukaan tapahtunut. Sen jälkeen merkitään vientiselite, joka kertoo mistä viennistä on kyse. Tositeaineistoon (laskut, kuitit yms.) merkitään tositenumero, joka merkitään Excelissä kolmanteen sarakkeeseen. Sen jälkeen sarakkeista löytyy eri tilien nimiä, jotka voidaan määrittää sen mukaan mikä on tarpeellista maksutapahtumia kirjatessa. Kun kaikki debet- ja kreditkirjaukset ovat tehty tilikauden ajalta, voidaan jokaisen tilin sarakkeiden loppusummat viedä taulukon oikeassa reunassa oleviin tulostiliin ja tasetiliin.

Tulos & Tase -välilehdeltä voidaan muokata tuloslaskelman ja taseen tilien nimikkeitä sen mukaan, mitkä ovat olleet käytössä kirjanpitoa tehtäessä. Kirjanpidon tilien summat voidaan nyt esittää tuloslaskelman ja taseen esitysmuodossa. Tilinpäätösvälilehti voidaan lopuksi tulostaa pdf-tiedostomuodossa, jolloin laskelmiin ei voi tehdä enää muutoksia.

Excel kirjanpito.xlsx

11.9.2018 päivitetty vastaamaan nykyistä PMA:n mukaista yhdistyskaavaa.

Käyvän arvon käyttö tilinpäätöksessä

Tilinpäätöserien arvostaminen käypään arvoon tarkoittaa periaatteessa sitä, että tapahtuisi hypoteettinen myyntitransaktio, jossa omaisuus olisi arvostettu markkinahintaan. Eli tarkoittaen tavanmukaista liiketoimea, jossa omaisuuserän siirtäminen markkinaosapuolten välillä toteutuisi tarkasteluhetken markkinaolosuhteiden vallitessa. Tällöin ei tule kyseeseen likvidaatiotilanteet tai pakottava myyntitilanne. Myöskään transaktion tulisi tapahtua tilanteessa, jossa se on riippumaton yrityksestä. Käyvän arvon määrityksiä käytetään yleensä rakennusten, tonttien ja kaluston arvonmääritykseen. Lisäksi sitä voidaan käyttää aineettoman ja investointiomaisuuden arvostamiseen.

IFRS 13 -standardin mukaan käypään arvoon arvostamista kuvaillaan harkintaan perustuvaksi ratkaisuksi. Standardi, joka on tullut 1.1.2013 voimaan tilinpäätöksissä, määrittää erilaisia lähestymistapoja ja arvostusperiaatteita käypien arvojen määrittämiseksi. Arvostamisen lähestymistavassa tulisi ottaa huomioon: kohteena oleva omaisuuserä, omaisuuserän markkinat ja arvostusmenetelmä. Arvostusmenetelminä voidaan käyttää kolmea eri tapaa. Ensimmäisenä on markkinoihin perustuva lähestymistapa, jossa käytetään hintoja ja muuta tietoa, jolla on merkitystä arvonmäärityksen kannalta. Markkinatietojen tulee olla täysin vastaavia ja vertailukelpoisia arvostettavan omaisuuserän kanssa. Kertoimien käyttö on yleistä markkinaehtoisessa arvostuksessa. Kerroin voidaan määrittää johtamalla joukosta vertailulukuja. Kertoimet voivat vaihdella eri vaihtelualueilla. Tällöin tulee käyttää harkintaa, johon vaikuttavat laadulliset ja määrälliset tekijät.

Toisena arvostusmenetelmänä on hankintamenon hyväksi käyttäminen arvostuksessa. Hankintameno kuvastaa tarvittavaa rahamäärää, joka tarkasteluhetkellä tarvittaisiin, jotta voitaisiin korvata kyseinen omaisuuserä. Hankintameno syntyy siitä, mitä markkinaosapuolena oleva ostaja joutuisi maksamaan omaisuuserän hankinnasta. Tässä kuitenkin otetaan huomioon omaisuuden epäkuranttius, jonka merkitys on laajempi kuin tilinpäätöksessä tehtävät poistot. Se voi liittyä toiminnalliseen ja taloudelliseen huonontumiseen.

Kolmantena arvostustapana on tuottoihin perustuva arvostus. Siinä tulevat rahamäärät muutetaan yhdeksi nykyhetken (esimerkiksi tilinpäätöshetki) rahamääräksi. Eli tulevat kassavirrat diskontataan tämän päivän arvoon. Tuleviin kassavirtoihin vaikuttavat odotukset markkinoilla, mitkä vaikuttavat kassavirtojen suuruuteen. Yleisimpiä ja käytettyjä hinnoittelumalleja ovat nykyarvomenetelmät, optionhinnoittelumalli (Black-Scholes-Merton-malli) ja moniperiodinen ylituottomalli, jota käytetään joidenkin aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määrittämiseen.

Syitä, miksi käypiä arvoja käytetään tilinpäätöksessä on muun muassa tilinpäätöksen tavoite heijastaa yrityksen taloudellisia realiteetteja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotot tulee esittää siinä arvossa, kun ne ovat myös markkinoilla. Esimerkiksi valmistusta harjoittava yritys ostaa markkinoilta raaka-aineita, jotta se voi niistä jalostamalla tehdä tuotteita, jotka taas tuottavat kassavirtaa yritykselle. Saatu kassavirta kuvastaa markkinoilla saatavaa arvoa tuotteista, mikä näkyy myös yrityksen omaisuuden kertymänä. Näin tuoton lisäys tietyllä periodilla täytyy kuvastaa myös yrityksen kokonaisomaisuuden määrän lisäystä. Tästä syntyy yhteys tuoton ja käypien arvojen määrittämiselle.

On myös nähty käypien arvojen määrittämisellä pystytään nostamaan tilinpäätöksen olennaisuutta. Näin ollen se antaa tarkemman kuvan tilinpäätöksen lukijalle. Kuitenkin vielä on pidetty hankintahinnan mukaan määritettyjä tasearvoja luotettavimpina kuin käypien arvojen mukaan määritettyjä.

Posts navigation

1 2
Scroll to top