Elinkeinotoiminnan tunnusmerkeistä ja rajanvedosta tuloverolakiin (TVL) ei ole säädetty erikseen laissa. Rajanveto on syntynyt pitkälti ajan kuluessa ja pääosin oikeuskäytännön myötä. Yksityishenkilön kannalta on merkityksellistä verotetaanko toiminta elinkeinotoimintana vai TVL:n mukaan.
Osinkoja käsitellään yksityishenkilön EVL-verotuksessa (elinkeinoverolaki) julkisesti noteeratusta yhtiöstä nostettuna 85 prosenttisesti veronalaisena tulona. Muista yhtiöstä veronalaisen tulon määrä on 75 prosenttia. Osingot jaetaan osana jaettavaa yritystuloa ansio- ja pääomatulo-osuuksiin.
TVL-verotuksen puolella julkisesti noteeratusta yhtiöstä 85 prosenttia on veronalaista tuloa ja 15 prosentti verovapaata tuloa. Muista yhtiöistä 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia, kun osinko on alle 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. 150 000 euroa ylittävältä osalta osalta osingosta on 85 prosenttia veronalaista tuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Kun osinko ylittää 8 prosentin vuotuisen tuoton, ylimenevältä osalta on 75 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. (Verovuosi 2016)
Luovutusvoittoa ja luovutustappiota käsitellään myöskin eri tavalla TVL- ja EVL-verotuksessa. Luovutusvoittoa verotetaan pääomatulona määrästä riippuen 30 prosentin tai 34 prosentin verokannalla. (Verovuosi 2016) TVL:ssä voidaan käyttää hankintameno-olettamaa.
EVL:ssä luovutusvoittoa käsitellään yritystulona, joka jaetaan ansiotulo ja pääomatulo-osuuteen. Hankintameno-olettamaa ei voida käyttää EVL-verotuksessa.
Luovutustappio on vähennyskelpoinen verovuonna ja sitä seuraavina 5 vuotena TVL-verotuksessa. EVL:ssä tappio on vähennyskelpoista muista elinkeinotoiminnan tuloista verovuonna.
EVL-verotuksessa voidaan vahvistaa tulolähteen tappio, joka on vähennyskelpoinen EVL:n mukaisista tuloista 10 vuoden ajan. TVL:ssä taas ei voida vahvistaa tulolähteen tappiota.
Osinkojen verotusta on myös käsitelty SVOP-rahastojen yhteydessä