Open post

Uusi säätiölaki parantaa valvontaa ja lisää avoimuutta

Uusi säätiölaki tulee voimaan 1.12.2015 ja se korvaa vuodelta 1930 peräisin olevan lain. Uusi laki selventää säätiön toimintaedellytyksiä ja muun muassa lähipiirin suosimiskielto tiukentuu. Lähipiirin kannalta tämä tarkoittaa, että säätiö ei voi miltään osin tuottaa taloudellista etua lähipiirilleen. Lähipiirin määritelmää selvennetään ja laajennetaan: siihen kuuluvat esimerkiksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä näiden perheenjäsenet ja muut lähisukulaiset. Uutuutena on myös lähipiiritoimien raportointi säätiön toimintakertomuksessa vuosittain.

Säätiön perustamisen tarvitaan 50 000 euron vähimmäispääoma. Peruspääoma tulee maksaa ennen säätiön rekisteröimistä. Perustettavalla säätiöllä tulee olla ensimmäisenä kolmena vuotena perustajan laatima toimintasuunnitelma, talousarvio ja rahoitussuunnitelma. Säätiön perustamista helpottaa se, että perustamisen edellytyksiä selvennetään ja perustamisasiakirjojen muotoa ja sisältöä koskevia vaatimuksia vähennetään. Säätiön sääntöjen pakollisia määräyksiä ovat säätiön nimi, kotipaikka, tarkoitus, toimintamuodot ja määräys siitä, miten jäljellä olevat varat käytetään, kun säätiö puretaan.

Säätiön on laadittava konsernitilinpäätös, jos sillä on kirjanpitolaissa määrätty määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa. Vaikka emosäätiö harjoittaisi liiketoimintaa tai kirjanpitolain konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta koskevat rajat eivät täyttyisi, säilyy silti konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus.

PRH vastaa säätiöiden valvonnasta. Tämän valvonnan tehostamiseksi säätiölaissa on poistettu esteitä viranomaisten tietojen vaihdosta.

Open post

Pienyrityksille helpotuksia kirjanpitolakiin uudessa lakiehdotuksessa

Hallituksen esityksessä 22.10.2015 ollaan keventämässä pienyrityksien hallinnollista rasitetta tilinpäätössääntelyn osalta. Laki mahdollistaa lisäksi paremmin kirjanpidon tietoteknisen välineistön kehityksen.

Kirjanpitolakia sovelletaan yleislakina kaikkeen liiketoimintaan ja ammattiharjoittajiin oikeudellisesta muodosta riippumatta. Laki muun muassa sisältää säännöksiä tilinpäätökseen sisältyvistä asiakirjoista (tuloslaskelma, tase, liitetiedot), liiketapahtumien kirjaamisesta ja kirjanpitoaineistosta.

Viimeisin lainuudistus on vuodelta 2004, jolloin laki korjattiin kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä vastaavaksi. Nyt voimaan tulevat muutokset käsittävät pienyritysten liitetietovaatimuksia, nk. suojasatamasäännös, olennaisuuden ottaminen tilinpäätösperiaatteeksi, pienkonsernien tilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden keventäminen ja sähköiseen kirjanpitoaineistoon liittyvät määräykset.

Liitetietovaatimusten keventämistä perustellaan kustannustehokkuudella ja sillä, että tilinpäätöksen käyttäjät eivät yleensä tarvitse kovinkaan paljon lisätietoa pieniltä yrityksiltä. Myöskin tällaisten tietojen kerääminen saattaa olla yrittäjälle kallista.

Suojasatamasäännös tarkoittaa käytännössä sitä, että mikroyritystä ei voida moittia tilinpäätöksen oikean ja riittävän kuvan laiminlyönnistä. Tämä siis siinä tilanteessa, kun mikroyritys on esittänyt helpotuksen mukaiset liitetiedot.

Olennaisuuden periaatteen merkitys ilmenee silloin, kun pohditaan onko jokin esimerkiksi esitystapa, arvon määrittäminen tai kirjanpitoon merkitseminen oleellinen. Toimenpidettä ei tarvitse tehdä, jos sen vaikutus epäoleellinen tilinpäätökselle.

Uusi kirjanpitolaki pyrkii myös ottamaan paremmin huomioon sähköisten kirjanpitomenetelmien käyttöönoton ja poistaa esteet sähköisestä kirjanpidosta ja raportoinnista. Aineiston säilytys voi tapahtua missä tahansa. Se riittää, että aineistoa voi tarkastella Suomesta käsin. Kirjausketjua ollaan myös täsmentämässä ja selkeyttämässä.

Uutta lakia sovelletaan 1.1.2016 alkaviin tilikausiin.

Scroll to top