Open post

Toimintakertomus

Uudistetun kirjanpitolain mukaan kirjapitovelvollisen on liitettävä toimintakertomus tilinpäätökseen, jos se on muun muassa yksityinen osakeyhtiö, joka ei ole mikro- tai pienyritys. Vaikka pienryritys ei ole velvollinen laatimaan toimintakertomusta, tulee sen PMA:n mukaan kuitenkin esittää toimintakertomuksen tietoja liitetietoina. Tämä siinä tapauksessa, jos se on välttämätöntä oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Myös mikroyritys voi esittää kirjanpitolaissa määritetyt toimintakertomuksen tiedot liitetietona.

Osakeyhtiö voi esittää halutessaan tilinpäätöksessä vapaaehtoisesti toimintakertomuksen. Tällöin toimintakertomuksen esittettävien tietojen määrä voi olla vähäisempi. Kuitenkin esittämistavassa on noudatettava kirjapitolain ja osakeyhtiölain vaatimuksia.

Toimintakertomus on vapaamuotoinen asiakirja, jonka asioiden esittämisjärjestystä ei ole säädelty tarkaan. Toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa tiedot yhtiön toiminnan kehittymistä koskevista seikoista ja KPL:n sekä OYL:n erityisesti vaatimat tiedot. Toimintakertomuksen tiedot ovat osittain päällekäisiä liitetietojen kanssa. On mahdollista tehdä viittauksia liitetietoihin toimintakertomuksessa. Esimerkiksi ”Tarkemmat tiedot tilikauden jälkeisistä tapahtumista on esitetty liitetietojen kohdassa x.x”.

Kirjapitolain mukaan esitettävät tiedot:

Kuvaus toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen liittyvät tiedot

  • toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus
  • taloudellinen tilanne
  • merkittävät riskit ja epävarmuustekijät.

Yllä mainittuja seikkoja voidaan täydentää

  • taloudellisilla tunnusluvuilla
  • tunnusluvuilla henkilöstöstä ja ympäristövaikutuksista.

Lisäksi esitettävä

  • tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen
  • arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
  • selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta
  • tiedot sivuliikkeistä
  • tieto käypään arvoon merkityistä rahoitusvälineistä
  • tieto omien osakkeiden ja osuuksien hankinnoista ja luovutuksista
  • muualla lainsäädännössä edellytetyt tiedot.
Open post

Uusi säätiölaki parantaa valvontaa ja lisää avoimuutta

Uusi säätiölaki tulee voimaan 1.12.2015 ja se korvaa vuodelta 1930 peräisin olevan lain. Uusi laki selventää säätiön toimintaedellytyksiä ja muun muassa lähipiirin suosimiskielto tiukentuu. Lähipiirin kannalta tämä tarkoittaa, että säätiö ei voi miltään osin tuottaa taloudellista etua lähipiirilleen. Lähipiirin määritelmää selvennetään ja laajennetaan: siihen kuuluvat esimerkiksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä näiden perheenjäsenet ja muut lähisukulaiset. Uutuutena on myös lähipiiritoimien raportointi säätiön toimintakertomuksessa vuosittain.

Säätiön perustamisen tarvitaan 50 000 euron vähimmäispääoma. Peruspääoma tulee maksaa ennen säätiön rekisteröimistä. Perustettavalla säätiöllä tulee olla ensimmäisenä kolmena vuotena perustajan laatima toimintasuunnitelma, talousarvio ja rahoitussuunnitelma. Säätiön perustamista helpottaa se, että perustamisen edellytyksiä selvennetään ja perustamisasiakirjojen muotoa ja sisältöä koskevia vaatimuksia vähennetään. Säätiön sääntöjen pakollisia määräyksiä ovat säätiön nimi, kotipaikka, tarkoitus, toimintamuodot ja määräys siitä, miten jäljellä olevat varat käytetään, kun säätiö puretaan.

Säätiön on laadittava konsernitilinpäätös, jos sillä on kirjanpitolaissa määrätty määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa. Vaikka emosäätiö harjoittaisi liiketoimintaa tai kirjanpitolain konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta koskevat rajat eivät täyttyisi, säilyy silti konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus.

PRH vastaa säätiöiden valvonnasta. Tämän valvonnan tehostamiseksi säätiölaissa on poistettu esteitä viranomaisten tietojen vaihdosta.

Scroll to top